INTERRAIL + ROADTRIP 2018, OSA 3
"Saksa-Itävalta on mun toinen kotimaa" - Matti Nykänen
BRATISLAVA, Slovakia
Wienissä vietettiin kaksi yötä, mutta käytiin sieltä käsin päiväreissulla Bratislavassa, sillä suora junayhteys oli vain tunnin verran. Bratislavastakaan ei ollut mitään ennakkotietoja (eikä ensin edes tiedetty, oltiinko menossa Sloveniaan vai Slovakiaan...), mutta ihan suloinen paikka oli. Pyörittiin hiukan vanhassa kaupungissa, käväistiin korkealla Ufo Towerissa (pelottava hissi remonttiolosuhteissa) sekä tuhlattiin kauppakeskuksessa rahaa.
Bratislava ei jäänyt mieleen erityisesti, mutta ei siitä pahaa sanottavaa ole.
OSWIECIM, Puola
Seuraava siirtyminen olikin taas väsyttävä. Yöjunalla selviydyttiin Oswiecimiin Wienistä (matkalla kolmet poliisit kävivät tutkimassa junaa), ja muutamien tuntien yöunien jälkeen oltiin aamuviideltä Oswiecimissa. Hengailtiin asemalla tunti ja lähdettiin kävelemään Auschwitzin suunnille, jossa oltiin sovittu tapaavamme miesporukka.
Oswiecimin vanha kaupunki ja kävelymatka ei kovinkaan säväyttänyt; pieni paikka. Auchwitzille saavuttiin ajoissa ja hyvä niin; saatiin miehet paikalle ennen kymmentä ja päästiin siis ilmaiseksi opastamattomalle kierrokselle, joka riitti oikein hyvin pienen opaskirjan avulla.
Auschwitz oli kyllä oikeasti aika hurja paikka, polttouunit, huoneellinen hiuksia ja vanginkaavut tulevat hyvin konkreettisella tasolla eteen. Miten tällaista on voinut tapahtua?
Tässä vaiheessa reilaus päättyi mun osalta, sillä hyppäsin iskän ja veljien kanssa asuntoautoon äitin jatkaessa takaisin Italiaan.
KRAKOVA, Puola
Roadtrip kuljetti meitä ensin Krakovaan, jonka vanha kaupunki oli kaunis. Kuljettiin aina lerintäalueelta Uber-takseilla keskustan alueelle, sillä kuusipaikkainen asuntoauto ei ole kompakteimmasta päästä.
Krakovassa ei kauheasti tehty muuta, kuin pyörittiin keskustaa ympäri ja käväistiin KFC:ssä (ei minun toiveestani, veljen toiveesta). Merkille pistin suuret määrät hevoskärryjä, joita aiempien maiden vastaisesti ajoivatkin naiset eivätkä miehet.
VARSOVA, Puola
Puolan läpiajo jatkui Varsovaan, jonka vanha kaupunki oli Krakovaakin hienompi; oikeastaan hienoin vanha kaupunki tähän mennessä, suosittelen ehdottomasti. Käytiin valokuvaamassa Stalinin hammasta, juotiin mukavassa kahvilassa limsaa ja jatkettiin päämäärätöntä pyörimistä (sitä tuli yllättävän paljon lisää, kun reili äitin kanssa loppui).
Varsovassa Uber-taksin ajajaksi sattui maahanmuuttajamies, jonka kanssa iskä keskusteli syvällisiä. Lopputulema oli, että puolalaiset tuomittiin hiukan epäystävälliseksi kansaksi. Tiedä sitten.
VILNA, Liettua
Huonoja teitä pitkin ajeltu roadtrip alkoi käydä jo voimille ja pysähdyttiin ostamaan valtava viiden euron juustopizza ja sen voimin selvittiin Vilnan vanhaan kaupunkiin (näitä riittää). Se oli aika purkukuntoista jo osin.
Etsiydyttiin pieneen kauppakeskukseen ja nähtiin auringonlasku, mutta Vilna ei juuri säväyttänyt. Monta haikaranpesää nähtiin, ja yhtä valokuvaamalla vältin auton ikkunanpesun. Win-win. Lisäksi monia hienoja tarroja oli joka paikassa, joita himoitsin liimattavaksi läppärin kanteen.
RIIKA, Latvia
Riikassa oli tarkoituksena mennä tutkimaan markkina-aluetta, mutta vaellettuamme poikien mielestä liian pitkän matkan olimme myöhässä ja alue oli suljettu, enää muutamat kukkakojut olivat pystyssä. Minä ja iskä mentiin Stalinin-hammas-numero-kakkoseen tällä kertaa huipulle ja kuvattiin sieltä, eikä sitä.
Myös taksikuskimme oli hulvattoman hauska, en edes muista puheenaiheita, mutta nauroimme kaikki kippurassa. Riikasta jäi paremmat fiilikset kuin naapurimaastaan, osin ihan omasta ansiostani. Uskaltauduin illalla lähtemään omin nokkineni parin kilsan päähän majoitusalueestamme satama-alueelle, jossa oli käynnissä jonkinsortin juhannusfestarit.
Oli juhannusaaton aatto, joten kunnon kemut olivat vasta seuraavana päivänä, mutta jo aatonaaton bileet olivat ihan hauskat. Kolme eri keikkaa käynnissä, ostin lohileivän ja kaakaota ja kuuntelin todella omalaatuista latviankielistä musiikkia. Ensimmäinen bändi oli vielä jokseenkin normaalia lukuunottamatta mieslaulajan jatkuvasta tavasta heilautella hamettaan yli korvien. Seuraava oli poikabändi, joilla oli paitojen sijaan värilliset, läpinäkyvät sadekaavut yllään (ne olivat keikan lopussa riekaleina). Musiikkityylistä en osaa sanoa mitään, mutta se sisälsi kummallisten sanojen toistoa, laulajan kierimistä lattialla ja kaikkien yhtäaikaista hyvässä hengessä sekoamista.
Paluumatkalla poimin huoltsikalta maidon aamumuroja varten. Oli hauska ilta!
TARTTO, Viro
Iskän oli päästävä Tarttoon, joten hieman kierrettiin siis, kun ei ajettu suorinta tietä Riikasta Tallinnaan. Tartto oli ihan nätti, mutta ei siitä mitenkään ihmeellisiä fiiliksiä jäänyt. Pojat ei jaksaneet, joten mentiin iskän kanssa kahdestaan tutkimaan kaupungintaloa ja kasvitieteellistä puutarhaa. Käytiin Vapianossa syömässä, ja söin todella hyvän vegaanisen avokadopastan. Suosittelen!
Bonuspisteitä kuitenkin majapaikastamme, joka oli ihan uskomattoman nätti; valtava piha, todella idyllistä seutua. Keräsin juhannuksen kunniaksi kasaan kukkaseppeleen, söin mansikoita pihakeinussa ja salakuvasin naapurien kokkoa (mies näytti vihaiselta).
Koko reissu on nyt saatu pakettiin. Tartosta ajettiin Tallinnaan, jossa ehdittiin vain käydä satamassa syömässä ja keinuttiin laineilla kaksi tuntia Helsinkiin, josta illaksi kotiin Mikkeliin.
Eurooppaa kannattaa kyllä lähteä kiertämään, jos on mahdollisuus. Mukaan tarttui monta hyvää että huonoa muistoa, maantieteellistä oppia ja tarinoita kerrottavaksi.
BRATISLAVA, Slovakia
Wienissä vietettiin kaksi yötä, mutta käytiin sieltä käsin päiväreissulla Bratislavassa, sillä suora junayhteys oli vain tunnin verran. Bratislavastakaan ei ollut mitään ennakkotietoja (eikä ensin edes tiedetty, oltiinko menossa Sloveniaan vai Slovakiaan...), mutta ihan suloinen paikka oli. Pyörittiin hiukan vanhassa kaupungissa, käväistiin korkealla Ufo Towerissa (pelottava hissi remonttiolosuhteissa) sekä tuhlattiin kauppakeskuksessa rahaa.
Bratislava ei jäänyt mieleen erityisesti, mutta ei siitä pahaa sanottavaa ole.
OSWIECIM, Puola
Seuraava siirtyminen olikin taas väsyttävä. Yöjunalla selviydyttiin Oswiecimiin Wienistä (matkalla kolmet poliisit kävivät tutkimassa junaa), ja muutamien tuntien yöunien jälkeen oltiin aamuviideltä Oswiecimissa. Hengailtiin asemalla tunti ja lähdettiin kävelemään Auschwitzin suunnille, jossa oltiin sovittu tapaavamme miesporukka.
Oswiecimin vanha kaupunki ja kävelymatka ei kovinkaan säväyttänyt; pieni paikka. Auchwitzille saavuttiin ajoissa ja hyvä niin; saatiin miehet paikalle ennen kymmentä ja päästiin siis ilmaiseksi opastamattomalle kierrokselle, joka riitti oikein hyvin pienen opaskirjan avulla.
Auschwitz oli kyllä oikeasti aika hurja paikka, polttouunit, huoneellinen hiuksia ja vanginkaavut tulevat hyvin konkreettisella tasolla eteen. Miten tällaista on voinut tapahtua?
Tässä vaiheessa reilaus päättyi mun osalta, sillä hyppäsin iskän ja veljien kanssa asuntoautoon äitin jatkaessa takaisin Italiaan.
KRAKOVA, Puola
Roadtrip kuljetti meitä ensin Krakovaan, jonka vanha kaupunki oli kaunis. Kuljettiin aina lerintäalueelta Uber-takseilla keskustan alueelle, sillä kuusipaikkainen asuntoauto ei ole kompakteimmasta päästä.
Krakovassa ei kauheasti tehty muuta, kuin pyörittiin keskustaa ympäri ja käväistiin KFC:ssä (ei minun toiveestani, veljen toiveesta). Merkille pistin suuret määrät hevoskärryjä, joita aiempien maiden vastaisesti ajoivatkin naiset eivätkä miehet.
VARSOVA, Puola
Puolan läpiajo jatkui Varsovaan, jonka vanha kaupunki oli Krakovaakin hienompi; oikeastaan hienoin vanha kaupunki tähän mennessä, suosittelen ehdottomasti. Käytiin valokuvaamassa Stalinin hammasta, juotiin mukavassa kahvilassa limsaa ja jatkettiin päämäärätöntä pyörimistä (sitä tuli yllättävän paljon lisää, kun reili äitin kanssa loppui).
Varsovassa Uber-taksin ajajaksi sattui maahanmuuttajamies, jonka kanssa iskä keskusteli syvällisiä. Lopputulema oli, että puolalaiset tuomittiin hiukan epäystävälliseksi kansaksi. Tiedä sitten.
VILNA, Liettua
Huonoja teitä pitkin ajeltu roadtrip alkoi käydä jo voimille ja pysähdyttiin ostamaan valtava viiden euron juustopizza ja sen voimin selvittiin Vilnan vanhaan kaupunkiin (näitä riittää). Se oli aika purkukuntoista jo osin.
Etsiydyttiin pieneen kauppakeskukseen ja nähtiin auringonlasku, mutta Vilna ei juuri säväyttänyt. Monta haikaranpesää nähtiin, ja yhtä valokuvaamalla vältin auton ikkunanpesun. Win-win. Lisäksi monia hienoja tarroja oli joka paikassa, joita himoitsin liimattavaksi läppärin kanteen.
RIIKA, Latvia
Riikassa oli tarkoituksena mennä tutkimaan markkina-aluetta, mutta vaellettuamme poikien mielestä liian pitkän matkan olimme myöhässä ja alue oli suljettu, enää muutamat kukkakojut olivat pystyssä. Minä ja iskä mentiin Stalinin-hammas-numero-kakkoseen tällä kertaa huipulle ja kuvattiin sieltä, eikä sitä.
Myös taksikuskimme oli hulvattoman hauska, en edes muista puheenaiheita, mutta nauroimme kaikki kippurassa. Riikasta jäi paremmat fiilikset kuin naapurimaastaan, osin ihan omasta ansiostani. Uskaltauduin illalla lähtemään omin nokkineni parin kilsan päähän majoitusalueestamme satama-alueelle, jossa oli käynnissä jonkinsortin juhannusfestarit.
Oli juhannusaaton aatto, joten kunnon kemut olivat vasta seuraavana päivänä, mutta jo aatonaaton bileet olivat ihan hauskat. Kolme eri keikkaa käynnissä, ostin lohileivän ja kaakaota ja kuuntelin todella omalaatuista latviankielistä musiikkia. Ensimmäinen bändi oli vielä jokseenkin normaalia lukuunottamatta mieslaulajan jatkuvasta tavasta heilautella hamettaan yli korvien. Seuraava oli poikabändi, joilla oli paitojen sijaan värilliset, läpinäkyvät sadekaavut yllään (ne olivat keikan lopussa riekaleina). Musiikkityylistä en osaa sanoa mitään, mutta se sisälsi kummallisten sanojen toistoa, laulajan kierimistä lattialla ja kaikkien yhtäaikaista hyvässä hengessä sekoamista.
Paluumatkalla poimin huoltsikalta maidon aamumuroja varten. Oli hauska ilta!
TARTTO, Viro
Iskän oli päästävä Tarttoon, joten hieman kierrettiin siis, kun ei ajettu suorinta tietä Riikasta Tallinnaan. Tartto oli ihan nätti, mutta ei siitä mitenkään ihmeellisiä fiiliksiä jäänyt. Pojat ei jaksaneet, joten mentiin iskän kanssa kahdestaan tutkimaan kaupungintaloa ja kasvitieteellistä puutarhaa. Käytiin Vapianossa syömässä, ja söin todella hyvän vegaanisen avokadopastan. Suosittelen!
Bonuspisteitä kuitenkin majapaikastamme, joka oli ihan uskomattoman nätti; valtava piha, todella idyllistä seutua. Keräsin juhannuksen kunniaksi kasaan kukkaseppeleen, söin mansikoita pihakeinussa ja salakuvasin naapurien kokkoa (mies näytti vihaiselta).
Koko reissu on nyt saatu pakettiin. Tartosta ajettiin Tallinnaan, jossa ehdittiin vain käydä satamassa syömässä ja keinuttiin laineilla kaksi tuntia Helsinkiin, josta illaksi kotiin Mikkeliin.
Eurooppaa kannattaa kyllä lähteä kiertämään, jos on mahdollisuus. Mukaan tarttui monta hyvää että huonoa muistoa, maantieteellistä oppia ja tarinoita kerrottavaksi.
Kommentit
Lähetä kommentti