ELÄMYSMATKAILUA AJOKOLMETUNTISELLA HAUKIVUOREEN

"Jos minulta on ennen lähtenyt mopo käsistä niin nyt lähti kyllä sanoisinko että formula." - Matti Nykänen

Tai mun tapauksessa ennemminkin henkilöauto, eikä sekään käsistä lähtenyt, vaan pysyi hyvin alla reilu sadan kilometrin ja kolmetuntisen ajotuokion ajan. 

Iskä toimii mun ajo-opettajana opetusluvilla, ja etsiessämme parkkipaikkaa apteekkistopille päädyttiinkin ajamaan Haukivuorelle Mikkelistä. Tarkoituksena löytää Haukivuoren keskusta ja vaakuna.

"Haukivuori on vähänniinkuin kalakukko, miten ne liittyy toisiinsa. Mitä se hauki siellä vuorella tekee?" (Sitten kun multa joskus loppuu Nykäsen lainaukset, siirryn iskän lentäviin lauseisiin).

Ensin ajoin Haukivuoren satamaan ja Google Mapsin nainen meni sekaisin (kohteena oli keskusta, mutta kurvattiin ostamaan muumilimua). Ihan nätit maisemat.


Matka jatkui tulkintamme mukaan Haukivuoren koulun pihalle Hauki-Hallin viereen. Oltiin ihan vaikuttuneita hallista, se oli jo ihan hieno. Vaakuna oli ehkä pettymys, vaikka siitä taitaakin löytyä sekä hauki että... kukkuloita?

"Tiedäkkö mitä tuo hauki tekee?"
"No?"
"Nauraa!"




Hauki-Hallin takana harjoitettiin hiukan taukojumppaa. Auton avaimet jäi roikkumaan autoon, mutta ketään ei onneksi kiinnostanut hiljaisen pihan Mazda. Taukojumppa sisälsi erinäisen sarjan väärinkäytettyjä kuntoilulaitteita ja sadan metrin kävelyn takaisin autolle.



Koska paluumatkaa ei voinut suorittaa hyvää satasen tietä takaisin, iskä asetti Google Mapsiin uudet ohjeet ja matka ehti jatkua muutamia kilometrejä, kunnes päädyttiin Kapustasalmen sillalle. Suhteessa liikenteen määrään silta oli täynnä ihmisiä ja tienvierustaan parkkeerattuja autoja, joten otettiin mallia ja oikaistiin auto tien sivuun. Sillalle käveltäessä ihmisten syy selvisi; venekisat. Ei ihan joka päivä tule törmättyä suoraan keskelle moottorivenekisoja. Ihailtiin veneitä hetki ja jatkettiin taas matkaa.




Ilo loppui lyhyeen ja niin loppui asvalttikin. Nelkytkilsaa päällystämätöntä tietä oli kuitenkin lopulta ohi, ja toiset neljäkymmentä päästiin asvalttia pitkin takaisin Mikkeliin. Päästiin apteekkiin ja kotiin.

No, tulipahan ajettua ja opittua, tälläistä ei ajokoulussa koe.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ERISTÄYTYJÄ, ÄLÄ JÄÄ PUUN ALLE

INTERRAIL + ROADTRIP 2018, OSA 3

SUOMI, MEIDÄN MAA JA MEIDÄN KIELI // BLOGMAS #6